Sevilla

Terveisiä Madeiralta! 

Sen verran on taas haipakkaa reissaamista, että päivitykset laahaa perässä. Madeiran stooreja joudutte vielä odottamaan - first things first.

Tosiaan - Espanjan reissu jatkui.Sevillasta Marbellaan ja Malagaan. Itse palasin Malagasta yöbussilla takaisin Lissaboniin, jotta ehdin tälle seuraavalle reissulle. Bussimatka kesti 10 tuntia, joten se oli tietenkin mielenkiintoinen matka. Reitti vei Sevillan kautta pohjoiseen ja löysin itseni katselemasta haaveillen bussin ikkunasta Sevillan ihania eloisia katuja. Sinne siis todellakin vielä palaan - ja otan oman espanjafanini mukaan :)

Tässä vielä räpsimiäni kuvia Sevillasta. Kaikki tietenkin tylsästi putkeen kun kännykästä bloggailen :)

Kuvia myös Rondasta, jonka kautta ajoimme Marbellasta Malagaan.

Juhannus epsanjan auringon alla

Heippa!

Täältä matkan päältä postailen teille mun juhannuskuulumisia. Tänään lähdettiin ajelemaan Lissabonista etelään, määränpäänä Sevilla. Perillä ollaan ja kuuma on!! Lämpöä tultiinkin hakemaan mutta ei ehkä ihan tätä 39 astetta... Huhhellettä.

Huomiseen ollaan varauduttu aikaisella herätyksellä, jotta vältytään tukahduttavalta kuumuudelta. Pienen kävelykierroksen jälkeen kyllä vaikuttaa aivan mahtavalta kaupungilta!

Asutaan täällä Sevilla City&Life Quintana -nimisessä apartmentissa, joka on aivan mahtavalla sijainnilla ja niin kaunis!

Fiiliksiä kuukautta ennen Suomeen paluuta

Viimeisiä viikkoja tosiaan viedään! Loppuetappi alkoi häämöttämään lukuisten läksiäisten jälkeen ja erityisesti poikaystäväni palattua suomen kamaralle perjantaina. On sellainen fiilis, että osa minusta lähti kotiin hänen kanssaan; kokoajan mietin täällä tulevia "suomikuvioitani", lähtien työnhausta, kämppäkuvioista ja ensimmäisistä viikonloppusuunnitelmista kotona.

Niin, näistä olisikin sitten vähän uutisoitavaa...

Rakas vanha luotettava (nuoleskelun merkkejä havaittavissa) asuinkumppanimme HOAS on myös tänä vuonna saanut suuren kasan hakemuksia, joten arpaonni ei ainakaan heinäkuun asuntojaossa ole osunut kohdallemme. Tämä siis tarkoittaa, että käytämme "Hotel Maman" palveluita puolitoista kuukautta. Enpä tiedä onko kotiväki tästä innoissaan vai "innoissaan", vaikka voisi kuvitella kotona käyvän kuhinan olevan mukavaa vaihtelua vanhempieni kaksineloon. Ennenhän meitä asusti kolme tyttöä (!) kotona, joten luulisi talon tuntuneen hiljaiselta viimeisen vuoden aikana, jolloin viimeinenkin kotona asustanut siskoni lähti kokeilemaan siipiään ulkomaille. Joka tapauksessa itse odotan taas viiden vuoden jälkeen kotona asumiselta hyvää ruokaa, säästöä asumiskustannuksissa ja vanhempien kanssa vietettävää laatuaikaa - satunnaista autoetua unohtamatta. Tulevan kuukauden aikana olen toivottavasti viisaampi asumiskuvioiden suhteen, joita poikaystäväni suomen päässä päivystää.

Päätin asuntoasian jälkeen myös suuntautua työnhakuun syksyä varten. Rahat ovat kuluneet täällä vaihdossa jo miinuksen puolelle, joten uutta kahisevaa pitäisi piakkoin saada virtaamaan taas minun suuntaani. Lähetin kiinnostavaan ja sopivaan aikaan alkavaan paikkaan hakemuksen, joten katsotaan kuuluuko sieltä mitään. 

Ja sitten niistä ekojen päivien haaveista. Ehkä tässä yhteydessä joutuu käyttämään sanaa haave. Uskon, että suomesta poissa ollessani tietyistä jutuista on kehittynyt vähän ylipositiivinen kuva. Muutamia asioita, joita suomesta todella kaipaan ovat maut ja tuoksut. Ruisleipä, lohi, uudet perunat, äidin perunasalaatti. Sauna, metsä, kesäinen sade. Näitä odotan ahmivani suomeen saavuttuani (äiti, tässä vähän vinkkiä mitä kannattaa ahtaa jääkaappiin!)

Ja edelleenkin olen sitä mieltä, että olen asennoitunut alusta alkaen olemaan täällä vain puoli vuotta, joten lähtemisestä ei tule niin vaikeaa. Saapi nähdä miten asian laita todella on kun lähtö koittaa... Asiaa tietenkin helpottaa se, että kotona odottavat poikaystävä ja perhe -sekä tietenkin nuo edellä mainitsemani maut ja tuoksut :-)

Lissabonin kesää

Vihdoin tänne on rantautununeet vähän kesäisemmät säät. Myös kesäfestivaalit ovat saapuneet kaupunkiin, joita juhlimaan saapui poikaystäväni ja muutama kaveri. Kyseessä on siis kolme pyhimystä, joita juhlitaan kesäkuussa; 13. päivä on pyhitetty Santo Antóniolle, 24. São Joãolle ja 29. São Pedrolle. 

Santo Antónion aikaan alkaa paras sardiinikausi, joten koko kaupunki tuoksuu hiiligrillille. Aiemmin juhlinnoista kotiin tullessa vaatteet ja hiukset haisivat tupakalle, mutta nyt haisen sardiinigrillille! 

Kalat ovat tietenkin Lissabonilaisten suurta herkkua, ja niitä saa täällä yleensä leivän päällä. Kävelimme lounasaikaan Alfaman kaupunginosassa (jossa juhlat ovat suurimmat) ja näin sardiineja uusien perunoiden kanssa! Siellä oli suomitypy heti ekana käsi ojossa. Perunat tosin jättivät vähän toivomisen varaa :-)

Kadut täällä Lissabonissa ovat muuttuneet aika värikkäiksi.

Suurimmat hulinat löytyvät Alfaman kaupunginosasta, jossa musa raikaa pitkälle yöhön. Juhlakansa joraa jo muutamaa päivää ennen pyhimyksiään, joten juhlimista riittää ja paikallisilla asukkailla varmaankin lievää unettomuutta. 

Yöllä piti tietenkin hakea sapuskaa. Paikallisen nakkikiskan möreä-ääninen setä istutti meidät pöytään kuin missäkin hienommassa ravintolassa. Sen jälkeen saimme paperiarkin käteen, johon piti kirjoittaa tilaukset. Pienessä hiprakassa siihen joku sitten piirteli sydämiä sekä pusuja ja tarjoilijasedällä oli hauskaa. Kotona oltiin tyypilliseen Lissabonin tapaan noin seitsemältä.

Viime viikolla säät eivät suosineet matkaajia vielä kauheasti. Päätimme käydä Euroopan mantereen läntisimmässä pisteessä ja meitä vastassa oli järkyttävä sumu. Itse olen ollut Cabo da Rochassa jo ennenkin (voitte verrata kuvia täältä), ja näkymät olivat HIEMAN erilaiset.

Spottaa kuvasta mun hullut matkakaverit kalliolta... 

Taas alkaa vaihto lähenemään loppuaan. Yksi etappi taas saavutettiin (näiden lukuisten läksiäisten lomassa) kun poikaystäväni lähti tänään takaisin Suomeen. 

Meillä on seuraavana peukkujen piteleminen HOASin suuntaan, jotta saataisiin asunto heinäkuun alusta alkaen. Vähän heikolta näyttää tällä hetkellä, kun toivottu muuttopäivä on jo kolmen viikon kuluttua. Noh, jos vielä pidettäisiin toivoa yllä... 

Sekalaista | LX

Viime aikoina olen postaillut aika paljon kuvia ja stooreja reissuilta. On mulla täällä ihan normaaliakin arkea, jota ajattelin teille vähän esitellä :-) 

Lissabon on alkanut tulla jo toiseksi kodiksi. Kaduilla kulkiessa kiinnitän joka kerta huomiota eri asioihin. Löydän jopa kotikadultanikin uusia yksityiskohtia joka päivä. En tiedä johtuuko se Lissabonin ränsistyneestä ja pieniä yksityskohtia täynnä olevasta tyylistä, vai siitä että ulkomailla ollessaan imee itseensä vaikutuksia kokoajan... Joka tapauksessa se on ihanaa!

Lx Factoryssä olen käynyt moneen otteeseen, mutta sieltäkin löytyy aina uutta nähtävää. Tässä muutama kuva seinätaiteesta Factoryssä. 

Klubit täällä Lissabonissa sulkevat ovensa vasta aamulla kuuden - seitsemän aikaan. Aluksi tuntui todella vaikealta olla niin pitkään juhlimassa, mutta nykyään harvoin lähden kolmen aikaan kotiin, kuten aina suomessa. Tottakai se, että baariin lähdetään vasta puolenyön aikaan ja klubille kahdelta vaikuttaa tähän. Joka tapauksessa aamulla kotiin kävellessä alkaa saada mahtavia kuvia aamuhämärästä. Täälläkin kun aurinko alkaa pikku hiljaa nousemaan aiemmin :-) 

Tejo -joen rannalla järjestettiin viikko sitten kaksipäiväiset brassifestarit. Kävimme katsomassa meiningin viime sunnuntaina. Portugalissa asuu noin 110 000 brasilialaista - maahanmuuttajien listan ykkössijalla tietenkin. Brassibileet ovat täällä yleensä aina hyvät. Olin eilenkin pari kertaa vuodessa järjestettävissä brassibileissä, ja musa kyllä vie mennessään. Sitä tulen varmaan suomen yöelämässä kaipaamaan eniten...

Tänään oli vähän hidas päivä eilisen tanssimisen jälkeen. Tentit pukkaavat päälle ensi viikolla, joten tänään olin puistossa lukemassa niihin. Kuin yllätyksenä saimmekin nauttia vihdoin yhtä lämpöisestä lauantaista, kuin mitä suomessa on! 27 astetta kyllä oli tenttiin lukemista varten vähän liikaa. Joten sovinkin kaverini kanssa treffit joen varteen kävelylle. Tässä hauskoja naamoja joenvarresta.

Niin, ja kun tähän brassiteemaan päästiin - löysin arkistoista pari kuvaa viime viikolta brasilialaisesta ravintolasta. Raflasuositus on jo lisätty tuonne suositukset -osioon, sen verran oli hyvää mättöä! Kyseessä on siis tyypillinen brasilialainen churrasco, eli grillattua lihaa vartaissa. Tarjoilijat tuovat vartaan pöytään ja leikkaavat siivuja suoraan lautaselle. Ja liha on mitä mahtavinta! Vai mitäköhän sanoisi tähän Brasiliassa asuva siskoni - entinen kasvissyöjä? ;-)