Viimeinen viikko

Viimeiset kolme viikkoa ovat kiitäneet ohi todella nopeasti. Kolme viikkoa sitten olin viikon Espanjassa, sieltä lähes suoraan Madeiralle, josta kiiruhdin kotiin vastaanottamaan hyvän ystäväni ja tämän poikaystävän. Heidän kanssaan kiertelimme kaupunkia ja piipahdimme Lagosissakin. 

Saimme nauttia helteistä ihan kärsimykseen asti. Lissaboniin on nyt saapunut se "oikea" kesä, eli lämpötilat saattavat öisinkin hipoa 30 astetta. Onneksi Lagosin reissumme osui juuri niille päiville, jolloin elohopea kipusi Lissabonissa neljäänkymmeneen asteeseen ja ylikin! 

Kuten jo aiemmin kirjoittelin, mitään suurempaa Erasmus -syndroomaa omassa lähdössäni tuskin on syntymässä. Syynä siihen lienee se, että jo alusta lähtien tiesin olevani täällä vain heinäkuun puoliväliin saakka. Loppu siis häämötti jo kun tänne saapui, toisin kuin jos olisi ollut vaihdossa koko lukuvuoden. 

Ajallisesti yksi lukukausi oli omalla kohdallani todella hyvä päätös. Varsinkin kun olimme poikaystäväni kanssa samaan aikaan vaihdossa, oli lukukauden pituinen vaihto todella sopiva. Verrattuna muihin pareihin ehdimme nähdä monta kertaa - noin kuukauden välein. Nyt kuitenkin tuntuu jo riittävältä ja on ihan kiva palata kotiin.  

Paluun rentouteen vaikuttavat siellä jo siintävä arki. Vaihto-opiskelijan elämästä kertovat klisheet eivät ole kauhean kaukana totuudesta; Suomessa opiskelijana käyn koulussa sekä töissä, joiden lomassa saan ehkä yhden vapaapäivän viikossa. Täällä en voi työskennellä ja lisäksi koulukin on verrattain helppoa, joten vapaa-aikaa jää todella paljon. Se kulutetaan reissaten ja yöelämästä nauttien. Ihan kiva palata strukturoituun elämään takaisin :-) Kuitenkaan unohtamatta täällä opittua elämänlaadun arvostamista - eli tästä lähin työ/opiskelu ja arki oikeaan suhteeseen keskenään. Raha ei ole niin tärkeää.

Oma arki alkaa vanhassa tutussa työpaikassa Helsingin Espalla - tutut tietävätkin mistä paikasta puhun :-) Heinä-elokuuksi kiireavuksi muutamiin vuoroihin ja syksyksi yritän hankkia työharjoittelupaikkaa oman alan hommista. Asuntoasiaankin on saatu vihreää valoa elokuusta alkaen, mutta mustaa valkoisella ei vielä ole. Kaikki kuitenkin näyttää hyvältä. 

Tänne jätän monia uusia ystäviä, joista useita tulen varmasti tulevaisuudessa vielä tapaamaan. Tarkouituksena on kuitenkin sanoa heille "näkemiin" eikä "hyvästi" - maailma on pieni, joten varmasti vielä törmäillään. 

Tänään illalla on sitten viimein omat läksiäiseni. 

Huomenna pakkaan laukkuni ja perjantaina lähden kohti Suomea.